Tässä juttu jonka kirjoitin jonkin aikaa sitten, ja muistaakseni lähetin kaupungillekin.
Helsingin kaupunki on suunnittelemassa Hernesaaren uutta ilmettä. Kehittämistavoitteet näyttävät siltä että purjelautailu sopisi niemen nokkaan kuin nyrkki silmään.
http://www.hel2.fi/ksv/hernesaari http://www.vaahtoranta.fiHernesaren kehittäminen luo mielestäni oivan mahdollisuuden edistää näyttävä, viihdyttävä ja ekologinen laji kuten purjelautailu. Hernesaaren sijainti antaa Suomenlahden mittakaavassa ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa urheiluharrastusta urbanissa ympäristössä. Ja vielä sellaisella tavalla että tästä hyötyvät lautailijoiden lisäksi myös muut rannan käyttäjät.
Purjehduskesuksen keskeinen osa on tietysti purjevenesatama, laiturit, ja niitä suojaava aallonmurtaja. Keskukseen liittyy kilpailukeskus joka palvelee erityisesti jollapurjehtijoiden tarpeita. Purjelautailunkin tarpeet, sekä kilpailu, harjoittelu että harrastusmielessä, voidaan hyvinkin ottaa huomioon lisäämällä pari asiaa jollakeskuksen vaatimuslistan perään. Nämä ovat
- maantieteellisesti yhdentyvät alueet jollapurjehtijoille ja purjelautailijoille tarjoen yhteiset puitteet:
-- varikkoalueet
-- saniteettitilat
-- parkkipaikat
-- kilpailukeskus
- vesillemenoramppi avoimessa paikassa minne mahdollisimman monen suuntaiset tuulet osuvat suoraan.
- pehmeäpintaiset (nurmikko, keinonurmi, kumiasfaltti) rikausalueet
Jollapurjehtijat haluanevat suojaisan rampin aallonmurtajan sisäpuolella, mutta hyötyisivät myös toisesta suojaamattomasta rampista (eli aallonmurtajan ulkopuolella, mielummin niemen kärjessä). Olisi varmaankin hyvä että nämä kaksi ramppia eivät olisi liian lähekkäitä koska se aiheuttaa helposti tungosta sekä vesillä että maissa. Perusarkkitehtuuri voisi olla sellainen että alueen molemmissa päissä on rampit vesillemenoa varten, ja näiden välissä olisi rikaus, säilytys, tauko, kilpailutoimisto ja parkkipaikka infrastruktuuri. Jotta isompia kisoja pystyttäisiin järjestämään tarvittaneen ainakin kokoluokkaa 100m*50m tilaa rannalla (pienehkö jalkapallokenttä) eli 5000 m2.
Hyötyalueita ja puistoalueita. Hyötyalueet ovat tyypillisesti kovapäällysteisiä (asfaltti?). Puistoalueet ovat pehmeämpiä (nurmikkoa tai vastaavaa). Purjelautaympäristössä pehmeät rikausalueet olisivat tarpeellisia varusteiden kulumisen ehkäisemiseksi. Materialit voisivat olla nurmi, keinonurmi, kumiasfaltti, jne.
Tarpeet ja toivomukset
- Vesillemenopaikka. Jonkinlainen liuska tai loiva porras mistä on hyvä kantaa varusteita veteen ja takaisin kuivalle maalle. Hyvää olisi tietysti jos liuska jatkuisi jonkin verran veden allakin. Metrin syvyinen tasanne liuskan alaosassa, ja rantaviivan edessä, tekisi paikasta merkittävästi käyttökelpoisemman (niin purjelautailijoille, jollapurjehtijoille kuin uimareillekin).
- Rikauspaikka, paikka missä kilpailijat pystyvät säilyttämään varusteensa rannalla lähtöjen välissä (ja tuulta odotellessa).
- Rikauspaikka lajin harastajille arkikäyttöön.
- Koulutus ja Tapahtumapaikka (demoja, kokeiluja, ym.) missä lajia markkinoidaan uusille tulokkaille.
- Rikauspaikkana voisi hyvinkin toimia esimerkiksi keinonurmi. Rikauspaikkaa voisi kiertää matala muuri, korkeintaan metrin korkuinen (70-90 cm). Tämä antaisi hieman suojaa purjeille (estäisivät rikien lähteminen omatoimisesti lentoon) tuulelta. Samainen muuri antaisi myös suojaa tuulelta aunringonottajillekin.
- Tilaa autoille sekä kilpailu että harjoittelu/harrastus tilanteissa.
-- Purjelautavarusteet kuljetetaan pääsääntöisesti autoilla paikalle sekä kilpailu että harjoittelutilanteissa. Hienoa on tietysti jos paikalta löytyy varastotilaa laudoille ja purjeille (näin on esimerkiksi Lauttasaaressa ja Espoon Mellstenissä). Säilytyspaikkoja varten tarvitaan siinä tapauksessa jonkinlainen seura hallinnoimaan sitä (tämä saattaa tietysti olla purjehdusseurakin eikä erillinen purjelautailuseura).
Paikka joka soveltuu purjelautailuun on tyypillisesti avoin ja tuulelle altis. Paras paikka olisi niemennokka johon tuuli osuu useammasta suunnasta.
- Suojainen lahti taikka allas aallonmurtajan takana on purjelautailun kannalta hyvin hankala (vaikka sellainen saattaa sopia hyvinkin kevytveneille)
- Hernesaaren kärki, suunnitellun helikopterikentän viereen, olisi erittäin sopiva paikka.
- Hernesaaren kärjestä voisi löytyä paikka johon osuu kaikki tuulet lännestä etelän ja idän kautta pohjoiseen. Ainoastaan luoteisen puoleiset tuulet olisivat maatuulia. Toki Pihlajasaari hieman sotkisi lounaan puoleisia tuulia mutta kuitenkin aika kapean kaistaleen osalta.
Avaamalla niemenkärki yleisölle, niin purjelautailijoille, jollapurjehtijoilla kuten myös jalkaisin liikkuville ulkoilijoille Helsingin mantereelle syntyisi hyvinkin näyttävä paikka.
- Paikan siisteys on aina ongelma jos se on avoin kaikille, eikä pelkästään purjehdusseuran jäsenille (tai muulle suljetulle yhteisölle)
- Toisaalta tarvitaan saniteettitiloja (kuten WC) ja mahdollisesti myös pukukoppeja. On selvää että jos nämä ovat avoimia yleisölle niin kuluma olisi melkoinen. Henkilökohtaiset kulkuluvat (sopiva tekniikka on jo käytössä monella työpaikalla) eri lajien harrastajille olisi yksi mahdollisuus hoitaa ongelma.
- Avoin/Suljettu konflikti
-- Perinteisesti purjelautailurannat ovat olleet avoimia sekä paikkakuntalaisille että kauempaa tuleville. Tämä olisi suotavaa myös Hernesaaren osalta.
-- Venekerhoissa osa alueesta on tyypillisesti ollut suljettua. Monen kerhon kohdalta tämä on tosin koskenut lähinnä laitureita.
Uimareiden ja lautailijoiden erottaminen toisistaan on tärkeätä. Niemenkärjestä saattaa kehkeytyä suosittu auringonpalvonta ja uintipaikka. Toisaalta laudat liikkuvat hiemankin kovemmssa tuulessa hyvinkin nopeasti. Olisi eduksi jos uimareille ja purjelautailijoille/jollapurjehtijoille olisi erilliset veteenmenorampit (tai portaat).
Tilavaatimukset. Rikattu RSX tai Formula vaatii noin 20 m2 per osaanottaja. Jos kilpailuun osallistuu 50 henkilöä niin tämä tarkoittaisi 1000 m2 avointa, sileätä, taukotilaa. Tämän lisäksi tarvitaan tilaa järjestäjille, katsojille, jne. Jos oletetaan että kilpailijat saapuvat autoilla paikalle niin tarvitaan vähintään 50-60 parkkipaikkaa (jotka tosin ovat kaikkien käytössä kun kilpailua ei järjestetä). Tämä vaatinee ainakin 1000 m2. Jos helikopterikenttä on lähettyvillä niin silläkin on parkkipaikkavaatimuksia. Viikonloppuisin, kun tyypillisesti kilpailuja järjestetään, niin osa helikopterikentän parkkipaikoista voitaneen käyttää kilpailojoita varten.
Samanlaisia parkkitiloja vaadittaneen muidenkin venetyyppien kisojen yhteydessä.
Jotta paikasta tulisi suosittu harjoittelu ja kisapaikka hyvät liikenneyhteydet harrastajien omilla autoilla on todella tärkeätä.
1000 m2 vastaa 50m*20m aluetta.
Kilpailukeskus, jonkinlainen tila/mökki missä on mahdollista pitää toimistoa kilpailuiden aikana.
Yhteenveto
Jollapurjehtijoiden ja purjelautailijoiden tarpeet voisivat yhdistyä useammallakin tavalla. Molemmat lajit tarvitsevat ramppeja vesille pääsyä varten, taukotilaa ja säilytystilaa rannalla, parkkipaikkoja. Jos luotaisiin yhteinen kevytvene ja purjelautailukeskus nimenkärkeen niin vaadittavat neliöt käytettäisiin parhaiten hyödyksi.
Leijasurffaus
- Hyvin näyttävä laji jolla on omat erikoisvaatimukset
- Iso leija ja pitkät narut (20-25 m) vaatii tilaa
- Leijailu ei sovellu esim. lentokentän taikka helikopterikentän läheisyyteen. Leija voi joskus riistäytä käsistä ja lähteä lentämään omin päin. Ja leijan tärmääminen esimerkiksi helikopteriin voi saada aikaiseksi huonojakin seuraksia.
- Leijojen käyttö turhan lähellä purjevenesataamaa voi aiheuttaa samantyyppistä häiriötä missä karkuun lähtenyt leja sotkeutuu purjeveneiden rikeihin (pahimmassa tapauksessa sellaiseen joka on jo liikkeellä).
- Leijailu ei sovi hyvin yhteen myöskään muiden rantakäyttäjien kanssa koska leijat vievä aika paljon tilaa ja narut ovat kireinä vaarallisiakin. Lejailijoiden erottaminen muista rantakäyttäjistä on selvästikin eduksi.
- Oma ranta selvästi erillään muusta vapaa-ajan toiminnasta. Ramppi mitä pitkin pääsee veteen ja pois. Rikausalue joka sallii 25 m narujen levittämisen. Tarpeeksi laaja, puuton, alue mikä sallii leijan noston ja laskemisen.