Helsingin kaupunki on suunnittelemassa Hernesaaren uutta ilmettä. Kehittämistavoitteet näyttävät siltä että purjelautailu sopisi niemen nokkaan kuin nyrkki silmään.
<a href='http://www.hel2.fi/ksv/hernesaari' target='_blank'>http://www.hel2.fi/ksv/hernesaari</a>
<a href='http://www.vaahtoranta.fi' target='_blank'>http://www.vaahtoranta.fi</a>
Hernesaren kehittäminen luo mielestäni oivan mahdollisuuden edistää näyttävää, viihdyttävää ja ekologista lajia kuten purjelautailu. Hernesaaren sijainti antaa Suomenlahden mittakaavassa ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa urheiluharrastusta urbanissa ympäristössä. Ja vielä sellaisella tavalla että tästä hyötyvät lautailijoiden lisäksi myös muuta rannan käyttäjät.
Lähtöpaikka purjelautailuun pitää olla suojaamaton ja tuulinen. Hernesaaren, tai laajennetun saaren, itäkärki (tai kaakkoiskärki) sopii mainiosti.
Perusvaatimukset purjelautailulle ovat hyvinkin vaatimattomat, taikka karut, jos asian ilmaisee eri tavalla. Avoin suojaamaton ranta josssa on jonkinlainen liuska lähtöä (ja paluuta) varten. Eli aika lailla monikäyttöiset ja monimuotoiset tilat. Tavoitteena voisi olla yleinen virkistyskäyttö ja kilpailukeskus sekä kevytveneille että purjelaudoille.
Jos rantaa halutaan käyttää myös kilpapurjehduksen merkeissä, sekä kevytveneille että purjelaudoille, niin olisi tärkeätä että löytyy tarpeeksi paljon tilaa rannan läheisyydessä kaikille veneille ja kuljetusautoille.
Tarvitaan monikäyttöinen lähtöpaikka ja ramppi. Hyvä paikka olisi loiva luiska missä on mahdollista kantaa varusteita veteen, mutta myös uittaa niitä kärryltä/vaunulta. Olisi hyvä jos luiska alapäässä, veden alla, olisi tasainen alue missä on mahdollista seistä pohjalla (ehkä noin metrin syvyinen, ja ulottuen ainakin 5 metrin päähän rampin alaosasta). Tämä helpottaisi suuresti varusteiden käsittelyä rannan lähellä.
Tällainen lähtöpaikka olisi varmaan oivallinen myös kevytvenekisoihin, kuten 49:er ja 29:er (joiden lähdöt usein purjehditaan lähellä rantaa, yleisön edessä).
Hernesaari tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet kiitos yhteyden avomerelle. Myrskyllä isohkot aallot antavat paikalle omanlaisen leiman. Tätä voisi korostaa tekemällä keinotekoisen matalikon (vedenalainen kari, syvyys ehkä puolitoista metriä) rannan läheisyyteen. Tähän matalikkoon aallot murtuisivat komeasti, ja paikkaa voisi jopa käyttää erinäisiin urheilutarkoituksiin: purjelautailuun, kajaakkimelontaan ja ehkä jopa lainelautailuun (keskellä Suomen pääkaupunkia!)
Purjelautailijoille tarpeet rajoittuvat vapaaseen pääsyyn niemenkärkeen, jonkinlainen loiva lähtöpaikka, ja autojen paikoitustiloihin (joita kaikki rannankäyttäjät voivat hyödyntää) lähimaastossa. Jos halutaan mahdollistaa myös hyvinkin näyttävä leijalautailu (Kiteboarding) niin avoin ranta pitäisi olla hiukan isompi, esimerkiksi 30 * 30 metriä rantaalue.Toisaalta leijalautailu ja helikoteriliikenne eivät välttämättä sovi sijoittaa kovin lähekkäin (tällaista ongelmaa ei ole purjelautojen tai kevytveneiden suhteen).
Parkkipaikat saisivat mielellään olla sadan metrin sisällä surffaajien lähtöpaikasta. Jos kantomatkat ovat tätä huomattavasti pidemmät niin harrastaminen hankaloituu.
Jos tulevaisuudessa halutaan merihenkistä harrastustoimintaa edistää Helsingissa niin rannan, rantaniityn (nurmikon), ja parkkipaikkojen lisäksi myös jonkinlaista säilytystilaa (ihan kuten venekerhoilla yleensä).
Parkkipaikka (ainakin lastauspaikka) ja säilytystila saisivat olla lähekkäin nin että varusteiden kuljetus ja huolto onnistuu kohtuullisella vaivalla. Mutta säilytystila voi hyvinkin olla sadan metrin päässä rannasta, ja voi olla suojaisemmassa paikassa.
Säilytystilat mahdollistavat aktiivisen seuratoiminnan kantakaupungin asukkaille, sekä nuorille että vanhemmille. Säilytystilat ovat tärkeitä senkin takia ettei isohkojen purjelautojen säilytys kaupungin asuinkiinteistöissä ole kovinkaan helppoa.
Nurmikko on erinomainen ympäristä heti rantaviivan sisäpuolella, ja tämähän sopii mainiosti muuhunkin virkistyskäyttöön!
Purjelautailun ja veneilyn tarpeet eroavat sikäli toisistaan että ensimainittu vaatii suojaisen lähtöpaikan ja sataman, kun taas jälkimmäinen tarvitsee mahdollisimman suojaamattoman ja avoimen lähtöpaikan.Eli esimerkiksi aallonmurtajan toisella puolella. Ranta jolle lounais, etelä ja kaakon (ja jopa itä) tuulet osusivat suoraan sopisi erinomaisesti purjelautailupainotteiseen virkistyskäyttöön.
Surffiranta Hernesaaressa olisi kansainvälisestikin täysin uudenlainen ilmiö. Tuskin missään suurkaupungissa (ja eritisesti pääkaupungissa) on mahdollista harrastaa, ja seurata katsojana, surffilajeja kaupungin ydinkeskustassa. Tässä olisi Helsingin kaupungille erinomainen mahdollisuus nostaa profilia.
Alustavien suunnitelmien ajatuksia:
Naapurusto1: "Mahdollinen kilpapurjehduskeskus voisi sijoittua eteläkärjestä itään päin rakennettavan aallonmurtajan suojiin, mutta sen sijainti ja muoto on esitetty tässä suunnitelmassa vain viitteellisesti."
Anttila&Rusanen: "Hernesaareen on tarkoitus sijoittaa merellisten palvelujen Marina-keskus, johon sijoittuisi noin tuhannen venepaikan huvi- ja kilpavenesatama erilaisine palveluineen ja myymälöineen".
Trojan: "Hernesaaren uuden omaleimaisen identiteetin luovat vuorovaikutteiset elementit: Keskustasta tultaessa eteläkärjen areena toimii alueen vetovoimaisena merellisten tapahtumien ja palvelujen osoitteena." "Pienvenesatama sijaitsee Hernesaaren itäpuolella, suojassa laivaväyliltä. Itärannan eteen tehdään kaksi keinotekoista saarta. Toinen saari antaa tuulensuojaa veneille ja toinen saarista toimii ulkoilusaarena."
Miten? Purjelautaliiton ja purjehdusliiton (erityisesti 49:er) yhteiset intressit saattaisvat saada tarpeeksi painoarvoa.
Purjelautailuyhteisön kannalta olisi järkevää että SPLL olisi aktiivinen osapuoli Hernesaaren suunnittelussa.Hernesaari olisi näkyvyydeltään erinomainen paikka. Jokainen purjelautailija Hernesaaren ja Eiran edustalla olisi elävä mainos lajille. Hernesaari olisi myös mahtava paikka järjestää lajin markkinointitapahtumia (ja kilpailuja).
EHDOTUS: SPLL ottaa tehtäväkseen ajaa purjelautailun harrastusmahdollisuutta Hernesaaren kärkeen!