Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby IlkkaL » 22.10.2013 23:05

Tarkoitus olisi kevättalvella yrittää vähän pidempää tunturiretkeä leijan ja ahkion kanssa. Viime vuonna tuli tehtyä jo muutama retki järvien jäillä, jolloin varusteena oli tunturisukset tellusiteillä hiihtelyyn, sekä alppisukset leijalla ajoon. Tässä oli sen verran huonoja puolia (säätö kulkupeliä vaihdettaessa, tavaran määrä, jne), että tänä vuonna tekisi mieli yrittää yksillä suksilla. Telemarkin opetteluun ei ole hirveitä intressejä, joten randositeet voisivat olla hyvä vaihtoehto.

Sen perusteella mitä olen tähän mennessä tutkiskellut asiaa, jotkut kevyet Dynafit-tyyppiset voisivat olla paremmat kuin raskaammat Marker Duke/Baron tyyliset alppiyhteensopivat siteet. Arveluttavia asioita Dynafiteissa on siteen jäykkyys (riittääkö leijailuun?) sekä kestävyys leijailukäytössä.

Kertokaapas siis kokeneemmat leijoilla retkeilijät onko teillä kokemusta randositeistä leijakäytössä? Erityisesti Dynafiteistä tai vastaavista, mutta toki muitakin ehdotuksia kuunnellaan. Samalla olisin kiinnostunut muutenkin kokemuksista yksillä suksilla leijan kanssa vaeltamisesta. Millaiset sukset, nousukarvat, jne?

Erityisesti Vaken osallistujilta olisi mielenkiintoista kuulla teidän varusteista. Juttelinkin Trekki.fi Vake-tiimiläisten kanssa kevään messuilla jo aiheesta, mutta vastaukset ovat ehtineet jo osittain unohtua... siteet taisivat kuitenkin olla Dynafitit.
IlkkaL
Member
 
Posts: 20
Joined: 11.1.2010 21:12
Location: Tampere

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby TeemuS » 23.10.2013 11:16

Jos silmäni sidottaisiin ja kysyttäisiin että minkälaiset siteet on suksissa kiinni laskutuntuman perusteella, en ole vakuuttunut että pystyisin millään erottelemaan, sillä tasolla hommat on mulla. Painan myös alle 70kg, joten meikäläisellä kestää kamat todennäköisesti paremmin kuin 120kg kaverilla. Kokeilemalla selviää, mitkä ominaisuudet ovat itselleen arvoikkaita.

VAKEssa mulla oli siteinä kaksi vuotta sitten:
Siteet: Duket
Sukset: Extrem -merkkiset semiläskit, en muista mallia.
Monot: 13-vuotta vanhat
Kokonaispaino: Sopivasti.
Jalkojen kunto kauden jälkeen: Kohtalaisen tuoreet

Viime vuonna oli:
Siteet: Fritschi Diamir Titanal II(kevyet) siteet, jotka olivat n. 13 vuotta vanhat.
Sukset: Dynafit Guide XL. (1490g)
Monot: Black Diamond Quadrant (kevyet)
Kokonaispaino: Kevyt.
Jalkojen kunto kauden jälkeen: Kohtalaisen hajalla

Perseestä se väkisinhiihto on, riippumatta vehkeistä. v-käyrä oli kummallakin setupilla 100% ja etenemisnopeus kilpikonnan luokkaa. Ei merkittävää eroa hiihtotunnelmassa eikä etenkään nopeudessa.

Duket on selkeästi laskijan valinta. Duket antavat vaikutelman että kestävät isältä pojalle, sen verran järeät ovat. Henkilökohtaisesti en tykkää kyseisistä siteistä randohommissa, pitää olla tarkkana kun laittaa sidettä jalkaan. Väli mihin mono laitetaan, tuntuu tiukalta. Suksi pitää ottaa myös pois jalasta, jos haluaa vaihtaa rando/alpine -moodin väliä. Kantakorotuksen säätäminen seisovilteen on myöskin haasteellista.

Diamirin Titanal II -malli on netin mukaan kuuluisia siitä, että etukappale hajoaa. Etukappaleen muovi pettää tai rautakisko vääntyy kun väkisinhiihtää liikaa. Uudemmissa malleissa ei kyseistä ongelmaa ole. Diamirit hulahtavat monoon kiinni kuin vanhaan mummoon, ovat kevyet ja pystyy säätämään seisaaltaan kantakorotusta ja alpine/rando-moodia sauvan avulla.

Täksi talveksi uudet siteet ovat harkinta/hankintalistalla. Jännittää koska vanhat diamirit laukeavat, eikä varaosia saa mistään :/ . Vaihtoehtoina ovat jotkut Dynafitit tai sitten Diamirin uudemmat mallit. Haganilla on kanssa siteitä, joita olisi kiva päästä hypistelemään. Telemark (NTN) hommat kanssa kiinnostaa, mutta sitten pitäisi ostaa taas uudet monot.

Nahkat: Näistä en ymmärrä hirveästi. On niitä erivärisiä olemassa :). Randosuksissa on kolot, joihin nahkat laitetaan kiinni. Kun nahkojen liima jäätyy pakkasessa ja lunta menee suksen ja nahkan väliin, pysyvät nahkat suksissa silti kiinni jotenkin. Se on mukava asia. Jos suksissa ei ole koloja ja nahkat meinaavat lipsua suksen alta pois, voi vetästä pari kierrosta jeesusteippiä suksen ympäri niin johan rupeaa pysymään. Viime vuonna jollain tiimillä oli eri tavalla leikattuja nahkoja. Koko suksen levedeksi leikattuja sekä kapeiksi suikaileiksi leikattuja. Kapeammat suikaleet voisivat toimia tasasemmassa maastossa hyvin. Nahkatkaan eivät ole ihan ilmaisia ja jos mahdollista, voi olla hyvä idea hankkia nahkat suksihankinnan yhteydessä niin pitäisi saada valmiiksi oikean pituiset.

Yksi idea voisi olla kahdet sukset: Järeät sukset ja siteet leijahommiin ja hiihtopuuhailuun kevyet sukset alueen/alustan mukaan randositeillä, esim tällaiset tiukempaan maastoon: http://www.dynafit.com/product/ski-skins/dy-n-a
Ideana olisi se, että Sukset ja siteet olisivat optimaaliset leijailuun ja kevyet sukset kevyillä siteillä eivät toisi lisää painoa ja ne olisi kanssa erittäin optimaaliset hiihtoon. Suksissa olisi nahkat kokoajan kiinni(jos tarvii) ja siteet olisivat semmoiset, jotka käyvät randomonoihin. Ei tarvitsisi vaihtaa kenkiä välissä, eikä tarvitsisi liimata nahkoja kiinni pohjiin, säästäisi aikaa. Ainakin paperilla kevyet tunturisukset voisivat olla kanssa toimivat, varsinkin järven jäällä, jos niihin virittelisi randositeet kiinni ettei tarvitsisi kenkiä vaihdella välissä. Tasaisella alustalla luistavalla suksella saisi keskituntinopeutta hilattua ihan reilusti ylöspäin ja v-käyrää alaspäin. Kahdet sukset + siteet -yhdistelmä ei ole lompakolle mikään järin ystävällinen ratkaisu ja alkaa olla muutenkin aikamoista hifistelyä. Tuskin tulee toteutumaan omalla kohdallani.

Jos suksien hankinta on edessä, kannattaa kyttäillä sport-conradin alelaaria, siellä on aina välillä hyvällä tarjouksella tavaraa myynnissä.

Monot: Seuraava ihmistesti voisi olla hyvä: Pidä kaksi päivää putkeen uusia lämpömuokattuja monoja jalassa. Toista testi vähän väljemmillä monoilla. Toisessa tapauksessa on todennäköistä, että kintut ovat kohtalaisen turvonneet. Lämpömuokkaus tehdään yleensä tiukaksi ja laskuasentoon ja retkellä kun ollaan, niin ollaan välillä jossain muissakin asennoissa.

Kaikista tärkeintä olisi kuitenkin mennä oman kunnon mukaan ja totuttaa ruumista tekemään tietynlaista työtä. Jos hiihtäisi ahkion kanssa päivittäin, tulisi siitä maailman luonnollisin asia keholle ja näin ollen se ei tuntuisi vittumaiselta ja raskaalta sitten tositilanteessa. Ja kun se hiihto on luonnollisen ja mukavan tuntuista, on oikeastaan sama mitkä vehkeet jalassa on. Täsmennettäköön, että itse en hiihtoa harrasta missään muodossa ja siksi olen siinä puuhassa hidas. Viime vuonna ennen VAKEa Janne oli fyysistä kuntoa mittaavilla mittareilla mitattuna huonommassa kunnossa kun minä, mutta hän on hiihtänyt huomattavasti enemmän ja hänelle se oli hyvinkin luonnollista puuhaa. Jäin auttamatta kakkoseksi.
TeemuS
Member
 
Posts: 17
Joined: 28.8.2011 18:31

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby IlkkaL » 23.10.2013 22:53

Tämä oli melko perusteellinen vastaus, kiitos siitä.

Vaikuttaa että raskaammillakin siteillä hiihtäminen onnistuu ainakin jotenkuten. Markerien kohdalla mulla oli vähän epäilyksiä tästä asiasta. Silti täytyy sanoa että Dynafitit huokuttaa edelleen eteenkin keveytensä takia.

Meidän edellisellä reissulla säätäminen kaksien suksien kanssa taisi olla enemmänkin sitä monojen vaihtoa, koska sitä varten piti purkaa ahkioiden kuormaa. Sitten kun tuuli loppuikin puolen tunnin päästä, edessä oli taas sama monoruljanssi... Jos olisi kahdet sukset joihin kuitenkin kävisi samat monot, säätämistä olisi paljon vähemmän. Tosin myös omalta osaltani kaksien randositeillä olevien suksien hankinta on enemmän kuin mitä haluan panostaa. Kun ei ole kisassa vaan ihan retkeilee omaksi ilokseen, ei ole tarvetta optimoida ihan niin paljoa.

Täytyypä pitää silmällä sport conradia.
IlkkaL
Member
 
Posts: 20
Joined: 11.1.2010 21:12
Location: Tampere

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby lumimies » 24.10.2013 13:21

Hieman omia ajatuksia kite-hiihtimistä.

Ensiksikin, tellut eivät ole mielestäni lainkaan huono vaihtoehto. Näkisin että tellukäännöksen osaamisella ei ole mitään merkitystä, jos puhutaan leijalla ajamisesta. Muoviset tellumonot ja jämäkkä, aktiivinen telluside yhdessä mahdollistavat alppikäännöksen ja leijan vetoa vasten kanttauksen ihan ihan siinä kuin oikea alppisidekin - etenkin kun puhutaan matka-ajosta ja (pappa)kruisailusta. Leijalla hiihtäminenhän on muutenkin niin paljon helpompaa kuin oikea laskeminen. Tietysti takaraivossa pitää olla ajatus vapaasta kantapäästä, ettei tule yllätyksiä. Tämän asian sisäistää kuitenkin jo siinä, kun ottaa tellut jalassa jossain hiihtokeskuksessa muutaman lähdön reippaan nykäisyn antavalla ankkurihissillä. Itse pidän tellukäännöstä leijan kanssa tarpeettomana tekniikkana, joskin kivaa kikkailua se varmasti on - jollekin osaavammalle tyypille. Oman kokemuksen mukaan istumatrapetsi ja leijan veto yhdessä tekevät tellutekniikan käytöstä myös aika epämielekästä. Kiipeilyvaljailla tellukäännös onnistuu paremmin, mutta muuten kiipeilyvaljaat ovat toivottoman epämukavat kunnon trapaan verrattuna. Vyötärötrapa on kokeilematta.

Lisäksi telluissa saa kaupan päälle paljonkin kite-hommiin edullisia ominaisuuksia, joista hyötyy vaikkei tellukäännöstä osaisikaan. Plussaa:
- Vapaa kantapää tekee lajiin väistämättä kuuluvasta satunnaisesta tamppaamisesta huomattavasti kevyempää ja mukavampaa (rikaus, jääteiden vallien ylitys jne...)
- Satunnainen hiihtely/skinnaus onnistuu.
- Tellumonot ovat yleensä lämpimiä, mukavia, löysiä ja joustavia.
- Pitkällä halssilla pieni kyykkäily elvyttää kummasti reisien hapotusta.
- Tellumonon varren kulma on yleensä varsin pysty.

Vaikka telluissa on vapaa kantapää, niin kyllä siteissä pitää sitten olla erillinen touring-moodi, jos niillä oikeasti haluaa hiihtää. Aktivisen (ja siten kite-ajoon helpon) siteen taivuttaminen vie rutkasti energiaa tasamaalla hiihtäessä.
Mitä tulee kiteen sopiviin monoihin yleisemmin (puhuttiin sitten alppi-, rando- tai tellumonoista), niin omaan makuun monojen olisi oltava ainakin reilumman kokoiset mitä rinteeseen hankkisin. Leijalla ajetaan usein pitkiä matkoja takapainoisessa asennossa, jolloin varpaat pyrkivät pakkautumaan kärkiin. Rinnelaskussahan tilanne on päinvastoin. Jos varpaat tapailevat monon kärkeä, niin ongelmia voi olla tiedossa - varsinkin kylmässä. Mielestäni monon tulisi olla riittävän löysä ja siinä saisi olla mahdollisimman vähän kulmaa eteenpäin. Käytännössä tämä tarkoittaa joko tellumonoa tai randomonoa, jossa on walk-moden lisäksi tarjolla esim. 2 eri ski-modea. Näistä ski-modeista sitten se, jossa monon varsi on pystympi sopii itselle kiteen. IMHO, jäykät alppimonot suurella varren kallistuksella on ihan myrkkyä. Tämä korostuu erityisesti pitkillä halsseilla myötäiseen, kun leija ei anna tukea ja joutuu jäkittään polvet koukussa. Löysällä monolla voi puolestaan vaihdella ajoasentoa ja reidet jaksaa hieman paremmin.

Teemun VAKE-paketissa olevat Black Diamond Quadrantit vaikuttavat minusta noin paperilla monovalinnalta, joissa on optimaalinen kite-suorituskyky mutta tasamaa hiihdon suuntaan ei tehdä lainkaan myönnytyksiä. Lienevät keveydestään huolimatta ehdottomasti järeimmästä päästä kumipohjaisten dynafit-yhteensopivien monojen kategoriassa (ovat mm. ilman monissa malleissa olevaa läpän joustavaa paljetta)?
Dynafit monoahan löytyy jopa kahdella palkeella. Scarpa F1:ssä ainakin on telemark tyylinen jalkapöydän palje lisänä: http://www.scarpa.com/f1

Mitä nykyistä randomonojen tarjontaa katsoo, niin lähes kaikki mallit ovat suhteellisen korkealla varrella. Taisi olla takavuosina paljon enemmän tarjolla myös matalampia malleja. Lieneekö niin, että nykyään saadaan korkeakin mono tehtyä keveäksi, joten noiden klassisten matalampien touring-mallien kysyntä on vähentynyt? Joka tapauksessa noin paperilla tuntuisi että matalampi varsi vähentää tuskaa tasamaalla lykkiessä oli mono kuinka kevyt hyvänsä.

Jos haluaa yksiä suksi ja lähtee hiihdettävyyden ehdoilla, niin yksi ääripää on varmasti Reissu Petejen varustevalinta. Petet nimittäin vetivät Grönlanti 2008 leijavaelluksen nahkaisilla tellumonoilla.
http://www.expedition.fi/greenland2008/ ... tml#alicod
(Petejen päiväkirja tuolla samaisella sivustolla on muuten erittäin suositeltavaa luettavaa.)

Tuosta nahkaisesta tellumonosta seuraava askel kohti parempaa kite-ajettavuutta ja raskaampaa hiihdettävyyttä voisi olla vaikka tämä:
http://www.scarpa.com/t4

Makunsa kullakin. Itse puhun vain ja ainoastaan päiväretkien kokemuksesta eikä ahkiota ei ole koskaan ollut perässä. Näitä asioita on vain aika viihdyttävää spekuloida aina uuden alkavan kauden kynnyksellä. Nykyään ajan 75mm muovisilla keskijäreillä telemark-monoilla.
lumimies
Newbie
 
Posts: 5
Joined: 24.10.2013 12:31

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby TeemuS » 24.10.2013 17:34

Todella tiukka ja asiapitoinen teksti lumimieheltä, kiitoksia tästä.
TeemuS
Member
 
Posts: 17
Joined: 28.8.2011 18:31

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby sanpo » 24.10.2013 18:58

Markereista nopea kommennti:
Suosittelen välttämään.

2 vko vanhat siteet hajos offarilla kun vähän kilautin kiville. Tapahtui laskuasennossa. Kanttiin tuli vaatimaton jälki mutta markerin randoside hajos. Paljasti samalla sellasen single-point-of-failure kohdan että oksat pois: lasku ja rando asento lukíttaessa heikoin kohta lukitussysteemissä on kapeimmillaan 5mm levee läkkipellin pala. Suurimmaksi osaksi pellissä on L- taitos joka vahvistaa rakennetta, mutta ei siinä ohuimmassa kohtaa, ja siitä se sitten hajos.

Ja takuu ei pelaa kun ostin Eu ulkopuolelta...

Jos kuitenki päädyt markeriin niin mulla olis toinen side kaupan. Vähän ajettu ja tosi hyvä!

Itse vaihdoin salomonin randositeisiin. Painavat yhtä paljon kuin markerit, mut toimii. Ja asennon voi vaihtaa lennossa.
sanpo
Newbie
 
Posts: 3
Joined: 28.7.2013 16:10

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby siipiveikko » 24.10.2013 20:13

Minulla on yksissä Dynastarin suksissa Dynafit TLT:t ja toisissa Atomicin lyhyissä ja leveissä metsä- ja leijasuksissa Markerin Duket. Kumpikin toimii ihan hyvin, mutta Dynafitissä keulan kääntöpiste eli pivot point on lähempänä varvasta ja siksi hiihtäminen on mukavampaa. Dukessa ei ainakaan yhtäkkiä löytynyt mitään yksittäistä metallipalaa, josta side hajoaa kun lukituksia pohjalevyyn on useita. Kuva olisi paikallaan, niin asia selkenisi helpommin. Muutenkin tuon Markerin, oli mikä tahansa, ajaminen kiveen on varmaan aika harvinaista kun side on normaalisti kumminkin hyvin paljon suksea kapeampi ja mono on päällä suojana. Itse en muistaakseni ole itse sidettä ikinä saanut metsässä osumaan yhtään mihinkään. Tuo yhdestä pisteestä hajoaminen olisi kumminkin kiva nähdä niin voisi tehdä jotain, jos se jotenkin koskettaa Duke-mallia.

Dynafit juttuja voi lukea perusteellisesti: Wildsnow.com

Perusjuttu Dynafitissä on se, että side on kiinnitystavastaan johtuen tukevampi kuin muut randositeet, mutta toisaalta se ei kestä painavan henkilön agressiivista pujottelua rinteessä, joka olisi ehkä se tilanne jossa tukevuusero tuntuisi.

Kevyellä henkilöllä, kuten minä, side käy lähes kaikkeen, eikä ole lauennut tai hajonnut rinteessä Dynastarin yleisvuoristosuksilla vaikka miten kanttaa. Parkkiin noita siteitä ei suositella, koska siteen runko on suksi ja kun suksi taipuu alastulossa niin side voi jumittaa kengän väliinsä ja jättää laukeamatta kaatuessa tai ampua kengän ulos iskun seurauksena sopivassa paikassa. Superpipessä on tullut pyörittyä Dynafiteillä, mutta siellä ei minulla sukset kovin korkealle seinästä irtoa. Painavammalla henkilölle Dynafitti ei ole suositeltavin vaihtoehto rinteeseen, koska etukappaleen kourat eivät kestä loputtomia ja huonossa tilanteessa etukappaleen koura katkeaa. Silloin pitää kyllä 100 kg henkilön jo osata kantata.

Tietynlaisella nuoskalumella Dynafitin etuosaan saa lunta vivustojen alle ja sitä joutuu mahdollisesti suksisauvalla tökkimään pois, jotta etuosa sulkeutuu kunnolla. Kaltevalla alustalla tai sortuvassa lumihangessa tavallinen alppiside on myös helpompi laittaa jalkaan kuin Dynafit. Hiihtely ja skinnailu erityisesti ylämäkeen on sitten aivan eri asia Dynafitillä kuin Markerilla, joten jos paino tai hiihtomukavuus merkkaa paljon eli matkat on pitkiä niin Dynafit voittaa sata nolla.
siipiveikko
Advanced Member
 
Posts: 53
Joined: 6.3.2010 19:14

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby Jusa » 25.10.2013 11:04

Hyvä topikki!

Kertokaas minkä levyset nahkat riittää tasamaahiihtelyyn. Eli tilanteeseen että tuuli lopahtaa tai leija hajoaa vaikka keskellä isoa järven selkää ja pitää hiihtää pois. Mulla on koko sivakanlevyset nousukarvat ja tasasella hiihtelyyn pitoa on aivan liikaa.
Jusa
Member
 
Posts: 19
Joined: 29.4.2005 15:52

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby IlkkaL » 25.10.2013 15:03

Talvivaellusta ilman leijoja harrastava kaverini oli sitä mieltä että tasamaalla tai loivalla rinteellä riittävän hyvin pitävät, mutta samalla paremmin luistavat skinit olisivat "kicker skinit", jotka tulevat pelkästään sille alueelle johon murtomaasuksissa laitettaisiin pitovoide. Tähän tyyliin: http://wintertrekking.com/back-country-skiing/skins/

Omaa kokemusta ei vielä ole, kuten ehkä tämän ketjun aloittaminenkin osoittaa.
IlkkaL
Member
 
Posts: 20
Joined: 11.1.2010 21:12
Location: Tampere

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby lumimies » 25.10.2013 15:15

Täysin tasaisella matkan hiihtäminen karvojen kanssa saattaapi kyllä helposti alkaa tuntumaan hölmöläisten hommalta.
Asia on tietysti eri, jos samalla vetää perässään reippaassa kuormassa olevaa ahkiota, jolloin karvoista on oikeasti hyötyäkin.

Kevyempään hiihtoon karvojen kanssa lienee kaksi lähestymistapaa:

a) Skinien lyhentäminen: http://blackdiamondequipment.com/en/ski ... 065_1.html
b) Skinien kaventaminen: http://www.wildsnow.com/5917/backcountry-skiing-skins/

Itse heittäisin kyllä tuohon "järven selältä pelastautuminen" -skenaarioon yhtenä mahdollisesti, ehkä, kenties toimivanakin ratkaisuna skinien sijasta purkin pitovoidetta.

Itse en olen koskaan laskusuksia pitovoiteella sutannut, mutta juurikin tuossa yllä linkatussa skinien kaventamista käsittevässä artikkelissa (b) on lopussa ihan mielenkiintoisia lukijoiden kommentteja voiteiden käytöstä skinien sijasta loivilla lähetymisillä. Esim. neljäs kommentoija kertoo kuinkka parkkiksella jengi katsoo voiteiden levittäjää tosi kieroon, mutta vielä suurempi on hämmästys kun
voidemies lopulta painaa skinnaajista heittämällä ohi.

Jos itsellä olisi edessä 5km+ pakkohiihto järven selällä ja purkki pitovoidetta tarjolla, niin luultavasti kokeilisin käytännössä suksia säälimättä - ovat jo muutenkin kuluneet ja palvelleet. Kitesuksethan on kovalla kulutuksella jäällä muutenkin. Eiköhän ne voiteet sieltä putsaudu aika nopeaan itsekseenkin, kun suksessa ei ole edes jalkavuutta.
lumimies
Newbie
 
Posts: 5
Joined: 24.10.2013 12:31

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby TeemuS » 17.2.2014 22:21

Tähän loistokkaaseen topicciin lisään kommentin koskien väkisinhiihtoa.

Madshus Intelligrip on neroutta. Tasasella osuudella en koske enään ikinä täyspitkiin karvoihin. Väkisinhiihdettiin rapiat 40km ahkioiden kanssa ja suksi todellakin liukui pertsan tapaan. Olin pistänyt vähän luistovoidetta vielä nahkoihin, jotta toimisi paremmin. Nahkat saa laitettua taskuun kun ovat niin pienet kooltaan, joten kulkevat kätevästi mukana pelastautumisvälineenä.
TeemuS
Member
 
Posts: 17
Joined: 28.8.2011 18:31

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby IlkkaL » 18.2.2014 11:56

Mä olen katsellut mielenkiinnolla juuri noita samoja Intelligrippejä! Tää 40 kilometria oli vissiin siellä Trans Onegossa järven jäällä? Et ole sattunut kokeilla mennä niillä minkäänlaisia ylämäkiä ahkion kanssa?

Shelby nimittäin myy noita, mutta kommentoi ettei niissä välttämättä riittäisi pito ahkion kanssa kumpuilevassa maastossa: http://www.shelby.fi/catalog/product_info.php?products_id=1724

Toisaalta, jos ottaisi tunturiin sekä Intelligripit, että täyskokoiset nousukarvat... Sellaiset kun tuli suksien mukana ostettua.
IlkkaL
Member
 
Posts: 20
Joined: 11.1.2010 21:12
Location: Tampere

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby TeemuS » 18.2.2014 17:15

Onegolta kokemukset. En usko että jyrkkään ylämäkeen taipuu kovinkaan hyvin, pelkästään tasaselle, koska pari kertaa lipsui ahkion kanssa jo tasamaalla. Vakeen lähtee täyspitkät mohairit tiukkoihin nousuihin ja tasasemmalle noi madshusit. Tunturiin en uskaltaisi lähteä pelkästään noilla kapeilla.

Sain myös toisen skinin hajalle, lähti irti siitä kohdasta missä muovi vaihtuu skiniksi kun kohtalaisella raivolla ja revin auki skinejä, joten varovaisuutta virittelyyn.
TeemuS
Member
 
Posts: 17
Joined: 28.8.2011 18:31

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby TeemuS » 20.2.2014 13:08

Lisätään tähän vielä kokemukset noilla Black Diamond Quadrant monoilla hiihtelystä.

Lumimies tuossa aiemmin jo tokaisi, että myönnytyksiä ei kyseiset monot tee väkisinhiihtoon. Jos nyt valkkaisin monot, olisi ne sellaiset, joissa olisi irroitettava etuläppä/palje/miksi sitä ikinä kutsutaankaan. Kyllä noilla hiihtelee, ihan mukiinmenevästi jopa, mutta parempiakin vaihtoehtoja on olemassa. Jos retkimeiningillä meinaa leppoisasti edetä, niin tuskin monoilla on kuitenkaan mikään ihan uskomaton merkitys, alkaa nimittäin hinta/kuljettu kilometri -suhde olemaan kohdillaan jos pelkästään hiihtämisen takia alkaa ns. skirunning monoja ostelemaan.

Norskit tekevät siten, että laittavat muovipussit jalkaan, sellaiset, joita on vihannesosastolla, ja sen jälkeen laittavat sukan päälle. Sukka pysyy kuivana hiestä ja rakkojen muodostumisen todennäköisyys laskee potenssiin. Kyseistä tekniikkaa en ole kokeillut, mutta ajattelin lähiaikoina testailla.
TeemuS
Member
 
Posts: 17
Joined: 28.8.2011 18:31

Re: Randositeet ja sukset leijavaellukselle

Postby TeemuS » 20.3.2014 20:06

Pari kokemusperäistä kommenttia Siteistä ja monoista.

Hommattiin Dynafitin TLT Radical ST -siteet hiihtimiin. Kyllä ne väkisinhiihdossa auttaa, kun ei tarvitse nostaa siteen painoa mukanaan, mutta jalan kiinnittäminen siteeseen vaatii keskittymistä. Jos ei skinnaaminen ole lähellä sydäntä, niin ei välttämättä ole optimaalisin hankinta.

Omista monoistani vuolin muovia irti, jotta sain paremman liikkuvuuden monoon tämän ohjeen mukaisesti: http://www.tetonat.com/2011/12/14/maxim ... -quadrant/
Auttaa selkeästi, kun pystyy työntämään jalkaa reilusti eteenpäin.

Kaveri hommasi Dynafitin PDG -monot ja kehui kovasti ominaisuuksia. Jäykkyys riittää leijapuuhiin ja hiihtäminen onkin sitten jo uskomattoman helppoa. Monot ovat kuulemma sellaiset että niitä on mukava pidellä jaloissa koko päivä.
TeemuS
Member
 
Posts: 17
Joined: 28.8.2011 18:31

Next

Return to Talvileijalautailu / Snowkiting

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 6 guests