Tarkoitus olisi saada purjeveneeseen lisää vauhtia ja kallistusta pienenemään. Oiskohan iso varjoliidin ratkaisu?
Veneeni painaa 2 tonnia ja tyypillinen matkanopeus on 5 solmua eli alle 10 km/h.
Leijaa/varjoliidintä käyttettäessä keulapurjetta en käyttäisi. Keulapurjeeni on 15 m2 ja uskoisin siinä olevan enemmän vetoa kuin ilman sinetystä samankokoisessa leijassa.
Leijan kiinnittäisin veneeseen samojen trissojen kautta joihin keulapurje kiinnittyy. Trissat on veneen laidoilla maston kohdilla ja molemmin puolin on vinssi käytössä. Leijan ohjaukseksi ajattelin treenileijoissa käyttetyä 2 naruista systeemiä ja kolmas naru Y-haaralla leijan jarruihin liitettynä.
Netistä kattelin että varjoliitimien koot on 25 ja 45 neliön välillä ja maksiminopeus luokkaa 50 km/h eli noin 14m/s.
Mahtaako talläisen varjoliitimen nopeus olla riittävän suuri pitämään se tuulikkunan reunalla?
Profiilin kuvittelisin oleva leijalautailuleijojen profiilia korkeampi joten äkkiseltään tuntuisi että vetoa voisi olla runsaasti.
Lista toivotuista ominaisuuksista:
-vakaa
-mahoton veto ilman sinetystä
-vastatuuleenkin pitäisi päästä
Mahdolliset ongelmat:
-leija ei pysy taivaalla -> narut sotkeutuu kölin ja potkurin ympärille
-lähetys tuskin onnistuu yksin. Jos leijaa ei muuta suljetuksi lähdön tarvisi onnistua suoraan kannelta.
-pitkät kireät köydet voivat olla vaaralliset jonkun pettäessä.
-veneen keulasta mastoon menevä vaijeri vaikeuttaa halssin vaihtoa
Löytyisköhän keltään kokemusta varjoliitimistä? Onko toivoakaan onnistumisesta?
Vai ostaisko paremman moottorin?