Alkumoralisointia: Hmmm... kävithän kurssin, kävithän? Koska nyt kyselet juttuja, jotka ovat todella perus turvallisuusasioita ja tärkeitä sellaisia. Mutta vastaillaan...
jarnoporo wrote:laitehallintaan nähden liian kova ja puuskainen tuuli toiselle lennätyskerralle toi mieleen pari kysymystä leijan peruskäyttäytymisestä:
.kovemmassa kelissä tämä kaveri nousee heti suoraan zeniittin+yli ja sakkaa sitten siististi nokka edellä -itse päättelin että takanarut tulisi olla pidemmät jottei "noste" olisi niin voimakas...?
Tämä on wanhojen sedaneiden tyyppivika. Siihen kaksi lääkettä:
1. Työnnä puomia ulos kun ajat leijaa zeniittiin, jolloin takanarun pitenevät suhteessa etunaruihin. Tää on aloittelijan perusmoka: puomi on navassa kiinni.
2. Pidennä takanaruja, mutta toisaalta jos kohta 1. auttoin, niin älä tee mitään.
Nykyaikaiset leijat eivät pyri lentämään samalla tavalla "yli" johtuen uudesta profiilista.
jarnoporo wrote:..miten ketussa leija otetaan kävellen lennätettäessä hallitusti alas -jos vetoa on reilusti ja tilanne punaisella?
1. Varmista, että tuulen alapuolella ei ole mitään esteitä 100 metrin alueella.
2. Aja leija alemmas tuuli-ikkunan sivuun.
3. Tee hätälaukaisu = päästä puomi käsistä ja irroita chicenlooppi trapetsista käsin tai hätälaukaisulla. (niin tämä edellyttää, että sulla on joku hätälaukaisusyteemi)
4. Leija jää viidennen narun varaan (tai etu/takanarun varaan) kiinni kuskiin.
5. Jätä puomi maahan ja kävele viidettä narua pitkin leijalle. Varo sotkeutumasta naruihin!
6. Varmista leija lumella/hiekalla tai tyhjennä se.
jarnoporo wrote:...kun leija ei puomista käännettäessä tee mitään vaan tilanteen hallinta vaatii voimakasta O/V vääntämistä (ehkä etu/takanarujen suhdetta pitää tunata) miten vtussa leijan vedon suuntaa voi hallita jos leija on kiinni trapetsissa?
TYÖNNÄ SE PUOMI PE**ELE ULOS!!!
Jälleen wanhojen sedaniden ongelmia siinä mielessä, että wanhat leijat kääntyivät huonommin kuin nykyiset. Varsinkin isommat leija ja kevyemmässä tuulessa. Mutta mikään leija ei käänny, jos se on lentänyt liian sivuun tuuli-ikkunassa ja tuulen voima ei riitä enää kääntämään sitä.
Mutta todennäköisesti kyseessä on aloittelijan perusmoka: sulla on puomi navassa kiinni ja leijaa paha ohjata, kun vatsa tulee eteen tms. Olet päästänyt leijan lentämään sivuun ja tilanne on vastaava kuin leijan lentäessä "yli", nyt vain leija on eri kohdassa tuuli-ikkunaa.
Narut säädetään yleensä siten, että kun kädet ovat kyynärpäistä 90 asteen kulmassa, niin tehot ovat täysillä ja näin on hyvä ajaa. Wanhoissa leijoissa chickenloopin naru voi olla aika lyhyt ja se hieman tekee ajosta epämiellyttävämpää. Mutta säädä narut seuraavasti:
Kun etu ja takanarut ovat yhtä pitkät, niin puomi on liikkunut 1/3 chickenloopin narun pituutesta leijaan päin. Simple!
Voit pidentää chickenloopin narua, jos siltä tuntuu tai vaihtaa isomman loopin. Näitä wanhoja leijoja tunattiin aikoinaan oiken huolella. Varmista myös narujen pituus, että eivät ole venyneet eri pituisiksi.
Ja muista työntää ne kädet suoremmiksi, kun alkaa tapahtumaan!
Jos leijassa on takanaruille useampi kiinnityspaikka, niin käytä uloimmaista leijan takareunassa olevaa paikkaa.
jarnoporo wrote:....ja etenkin: jos leija lähtee käsistä niin pakkohan chickenloopissa (toivottavasti NYT ymmärrän termin oikein l. lenkki joka tulee kiinni trapetsikoukkuun) on olla jonkunlainen hätälaukaisu jottei tule pitsaa naamaan? vai miten tuo hooked -ajo tapahtuu; veto loppuu kun puomista päästää irti jolloin trapetsissa vai kädessä oleva depower (?) naru vetää leijan muotoon jossa se ei enää toimi?
Moralisointia: Hmmm... jätkä lennättää leijaa,jolla voi päästä hengestään, eikä tajua miten trvatsydeemit toimii ja miten pitää toimia, kun homma lähtee lapasesta. Onhan henkivakuutus voimassa ja omaiset edunsaajina?
Puomin turvallisuusvälineet ovat kehittyneet kaikkein eniten vuoden 2000-2005 leijoissa. Wanhoissa ne olivat lähinnä olemattomat, mutta nykyään alkavat olla jo aika hyviä, vaikka joskus niissäkin on käpyjä.
Leijassa pitää olla kaksi erilaista hätälaukaisua:
1.
Ns. leijan hätälaukaisu. Kuskin pitää saada kaikissa tilanteissa puomi vapaaksi, jolloin leijan joku naruista lyhenee ja vetää leijasta tehot irti. Tämä on yleensä ns. viidesnaru tai se voi olla toinen taka/etunaru (takanaru parempi). Tällöin leija jää leijan karkuremmin varaan kiinni kuskiin eikä lähde vapaana karkuun. Poumi on tällöin kaukana ylhäällä n. puolessa välissä naruja.
Leijasta lähtee onnistuneen hätälaukaisun seurauksena n. 80% tehoista, jolloin voit mennä leijan luokse karkunarua pitkin ja varmistaa leijan. Leija on koko ajan kuskissa kiinni karkuremmillä, että se ei pääse vahingossa vapaaksi. Mutta älä sotkeudu naruihin, koska leija voi nousta yllättäen takas taivaalle.
Nyt siis varmista, että sinulla on avautuvat chickenloop, jonka saat ILMAN VOIMAA auki. Koska kun tilanne on päällä, niin on mahdotonta käsivoimilla vetää chickenloopia pois trapetsikoukusta. Ja monella chickenloop on vielä kiintesti "donkey dickillä" lukittuna trapetsikoukussa. Vuonna 2002 taisi Naishillä olla eka tällainen. Ozonelle taisi tulla sellainen looppi, jossa looppi lähti irti kokonaan. Nortista en muista. Tapsa et al.?
Ennen wanhaan puomeihin kehitettiin itse mm. Wichardilla toimivampia systeemiä, mitä valmistajat olivat saaneet aikaan.
Kannattaa näyttää kokeneemmalle kaverille omaa systeemiä, koska toimimaton hätälaukaisu aiheuttaa sitä pizzaa naamaan tai vieläkin vakavampia lieveilmiöitä.
Tai vielä parempaa: osta uusi puomi!
2.
Leijan karkuremmin hätälaukaisu on se varsinainen kiteilijän henkivakuutus. Jos leijan eka hätälaukaisu menee pieleen, niin sitten alkaa olla huumori aika vähissä ja kiire. Leijaan jää aina vetoa ja jostakin syystä siihen saattaa jäädä niin paljon vetoa, että ukko kiitää parin kymmenen solmun vauhdilla alatuuleen lettuna esim. looppaavan leijan perässä. Allekirjoittaneelle on sattunut kolme kertaa sellainen tilanne, että henki olisi todennäköisesti mennyt ellei leijasta olisi päästy kokonaan eroon toimivan hätälaukaisun avulla.
Eli hätälaukaisun jälkeen leija on kiinni karkunarulla trapetsissa tai tosi wanhoissa leijoissa kuskin ranteessa. Tämä kiinnitys pitää olla sellainen, että sen saa auki 110% varmuudella missä tahansa asennossa, veden/lumen alla, puolitajuttomana ja vammautuneenakin. Ja varsinkin talvella tämän laukaisun pitää toimia myös hanskat kädessä. Paras kiinnitys on ns. pinnilukko, jota käyttävät myös laskuvarjohyppääjät.
Hätälaukaisusta vedettäessä leija irtoaa kokonaan kuskista ja lähtee pyörimään vapaana narut ja puomi perässä alatuuleen. Kuski nyt on vapaa, mutta leija on vaaraksi ympäristölle. Kun vapaana pyörivän leijan perässä oleva puomi tarttuu johonkin kiinni, niin leija lentää yleensä täydellä teholla powerzonen läpi taivaalle. Tällöin leijassa on useamman sadan kilon voimat ja se on todistettavasti mm. repinyt sormia irti kädestä, irroittanut pieniä puita juurineen maasta, kaatanut pylväitä, heitellyt roskiksia ilmaan ja vahingoittanut autoja parkkipaikalla.
Eli jos olet tilanteessa, jossa on pakko päästää leija kokonaan irti, niin mieti hetki sitä, miten estäisit sivullisten loukkaantumisen. Ainakin huuda aivan perkeleesti, että jengit varoo leijaa ja ei yritä ottaa puomista kiinni.
Korostan vielä, että kaikkien näiden pikalukkojen, pinnien tms. hätälaukaisujen pitää toimia kovan vedon alla ilman suurta voimaa. Tämän takia vain tietynlainen Wichardinlukko toimii. Omat viritykset ovat vaarallisia ellei niitä testaa kaikilla mahdollisilla skenarioilla, ja siltikin homma voi mennä pieleen. Jotkut kantavat mukana vielä naruleikkuria, joka ei ole ollenkaan pöllömpi ajatus.
Paras turvallisuusväline on aivot. Ajattele aina pari askelta etukäteen ja pidä plan B ja C valmiina. Hätälaukaisu ei todellakaan toimi aina! Tämä on nähty jo niin monta kertaa. Sitten tarvitaan plan D ja E. Siltikin hommat voi mennä pieleen. Mutta jos menee paniikkiin ja alkaa tekemään typeriä juttuja varsinkin lähellä rantaa, niin voi olla, että se oli sitten siinä.
jarnoporo wrote:ja onhan hooked: koukku kiinni trapetsissa
ja unhooked: puomissa roikutaan käsillä kunnes vauhti pysähtyy puihin/pensaisiin
Just näin. 1p
Tiedän, että rahat on aina tiukalla ja onhan näillä leijoilla ajettu ennenkin.
Mutta tämä threadi on hyvä esimerkki siitä, että parin sadan euron säästäminen hankkimalla todella wanhan leijan ja varsinkin ymmärtämättä miten turvallisuuslaitteet toimii, voi olla kohtalokasta. Onneksi kyseessä on pieni leija, joten riski on pienempi.
Wanhat leijat ja varsinkin puomit kuuluvat eläkkeelle museoon. IMHO.
Ja menkää kursseille oman leijanne kanssa, niin ope voi katsoa hankitut kamat, jos vähänkään epäilette omaa ymmärrystä.
Meillä on onneksi sattunut vähän juttuja Suomessa, mutta maailmalla raatoja syntyi vuosina 2001-2004 lähes viikottain.
Mun kaksi senttiä...
VESKU