Testissä Flysurfer sonic 2 (18m)

Testissä Flysurfer sonic 2 (18m)

Postby haare » 21.1.2017 19:04

Aluksi yleistä leijailijasta: Olen 185cm pitkä ja painan 79kg. Olen leijaillut 1v verran kunnolla, jos ei syksyn paria body dragging -treeniä lasketa. Vasta-alkaja kyseessä siis. Kokemusta patjoista aiemmin on Peter lynn phantom 2 (12m) ja flysurfer speed 3&4:sta. Samoihin aikoihin ton sonic 2 kanssa hommasin myös sonic fr 9,11,15 koot. Testasin lyhyesti myös 18m FR versiota ennen leijan hankintaa. Yhteensä Sonic kakkosen kanssa on tullut nyt oltua kymmenkunta sessiota jäällä.

Puomi: Airstyle versio jatkonaruilla
Ajaa asiansa. Kierrokset saa helposti pois. Turvamekanismit on aikas pomminvarmaa tekoa. Depower-hihna toimii erittäin hyvin kesällä ja kohtalaisesti talvella. Vanhemmissa speedeissä jumittui helposti talvella, joten eiköhän tähänkin tule sama ongelma kun ikääntyy. Toistaiseksi ei ole sitä tehnyt edes 20 asteen pakkasessa, kun on vielä uutuuden karhea. Donkey stickin sain irtoamaan 2 viikon käytön jälkeen, FS lähetti uuden tilalle. Narut on selvästi sirommat (varsinkin takanarut) kuin speed 3&4:ssa. Ilmeisesti ovat kuitenkin kestäneet, en ole netistä kaivamalla ainakaan liiemmin ongelmia löytänyt. Puomin mukana tulee itsarilenkki ja safety. Safety on vanhoista speedeistä tuttu, toisessa päässä kuminen looppi ja toisessa klipsi. Klipsi menee kyllä 0 kelissä helposti jumiin. Sen saa sulatettua parissa sekuntissa käsissä tai suussa, mutta vanhassa speed 3sen safetyssä ei ollut vastaavaa ongelmaa.

Leija:

Ulkoiset huomiot:
Lotus-kangasta selkäpuolella ja ilmanottoaukoissa. Tämän on tarkoitus parantaa täyttöastetta, että leija pitäisi paremmin muotonsa. Sonic fr verrattuna 2 sisäänottoaukkoa lisää. Bridlenarut ovat todella ohuita, ei suojusta päällä missään vaan punottua dyneemaa. Verrattuna speed 3&4 joutuu kyllä varoen pakkaamaan. Bridleen tulee todella helposti lenkkejä jotka voivat mennä nostovaiheessa solmuun. Näin on mulle käynyt ehkä joka 6 nosto. Mikserin säätö on vaivatonta ja toimii samalla periaattella kuin vanhoissa flysurffereissa. Värikoodatut koot on erittäin kätevä ominaisuus, jos omistaa useampia kokoja samasta leijasta.

Täyttö & tyhjennys
Täyttäminen on erittäin helppoa. Koska etureunassa on vahvikkeet ei pääse kangasläppää muodostumaan sisäänottoaukkojen eteen (niinkuin speedeissä). Täyttäessä kärjet saattavat mennä solmuun, mutta nykäisemällä takanarusta nämä saa vaivatta auki käytännössä joka kerta. Leija täyttyy erittäin nopeasti, selvästi nopeammin kuin sonic FR. Tähän varmasti vaikuttaa eniten sisäänottoaukkojen lisäys.
Leijan sisällä olevat poikittain kulkevat tukikankaat ovat täynnä reikiä. Tämän ansiosta tyhjennys on erittäin helppoa. Speed 4:ssä oli reiät ainoastaan päissä jolloin tyhjennys oli todella hidasta. Verrattuan Fr:ään tyhjennys on aavistuksen hitaampaa (lotus kangas on ilmatiiviimpää), mutta ero on merkityksetön.

Stabiilius:
Zenitissä pysyy järviolosuhteissa yhtä helposti kuin speedit. Vaatii paljon puomipainetta, ettei ammu yli. Merituulessa ainakin Hollantilaisten testien perusteella äärimmäisen stabiili, mutta meillä vesijärvellä pitää kyllä koko ajan pitää silmällä, ettei lähde valumaan ikkunan reunoja kohti.
Kiitos etureunan muovisten tukien leija pitää muotonsa erittäin hyvin silloinkin, kun käsittelyvirheestä johtuen veto naruista häviää. Leija valuu takaisin tuuli-ikkunaan ja sitten vaan homma jatkuu. Hyppiessä mulla usein vielä jää varsinkin kevyessä tuulessa noi isommat koot välillä taakse: ei ole tarvinnut mennä selvittelemään leijaa tämän vuoksi kuin 1-2 kertaa 50:stä. Ehkä joka 6 kerta leijan narut pyörähtävät jomman kumman kärjen takaa, mutta kiitos kapean profiilin ne saa suoristettua vaivatta nykäisemällä saman puolen takanarusta. Speedin kanssa jouduin käytännössä vähintään kerran joka sessiossa menemään setvimään naruja. Talvella tämä ei ole suuri vaiva, mutta kesällä yleensä sessio loppui siihen.

Suorituskyky:
Verrattuna aiempiin leijoihin jota olen päässyt käyttämään aivan omaa luokkaansa. Myötätuuleen pääsee lähes suoraan ja kryssiminen onnistuu huomattavasti paremmin kuin speedeillä.
Hyppyjä en ole päässyt kunnolla testaamaan näin talvella. Mutta huomattavasti vähemmällä vaivalla pääsee 2-3 metriin ja liitoaika on järjetön. Verrattuna speediin pienemmät koot vaativat kuitenkin enemmän tarkkuutta ajoituksessa ja ohjauksessa. Sonicin staattinen veto on selvästi vähäisempi, joten jos sen backstallaa zenittiin, rupeaa pienemmäillä koolla menettämään nopeasti korkeutta. Eli puomi pitää hyvin nopeasti hypyn alun jälkeen työntää reilusti eteen, tällöin usein korkeutta voi tulla vielä selvästi lisää kun leija ampaisee takaisin alatuulen puolelle ja tuottaa nostovoimaa vauhtituulen kautta. Laskeutumiset on höyhenen kevyitä, niinkuin muillakin suljetuilla patjoilla.
Tuulialue on erittäin laaja, aika samaa luokkaa kuin speedissä. Koska staattista vetoa on selvästi vähemmän ja leija lentää edempänä, saattaa tällä pärjätä ehkä kovemmassa tuulessa kuin speedillä, mutta tämä jää nähtäväksi kun kesä tulee.
Kisaajalle?
18m koossa Sonic 2 on ylivoimaisesti helpoin leija mitä olen käyttänyt. Täyttyy ongelmitta, kryssii erittäin hyvin ja hypyt ovat huomattavasti helpompia kuin isoilla speedeillä kiitos nopeamman kääntymisen. Ekaksi leijaksi mielestäni suljettu patja ei ole paras vaihtoehto, mutta jos on kokemusta pumpattavista, niin sonic 2 soveltuu hyvin ekaksi patjaksi isommassa koossa. Pienet koot ovat selvästi ärhäkämpiä (ainakin siis FR versio), että speed/chrono/hq matrixx saattaa olla niissä parempi valinta ekaksi leijaksi. Sonic Fr käyttäytyy muuten hyvin samalla lailla, mutta sen nosto on selvästi visaisempi. Sen vuoksi sitä en suosittelisi kyllä ensimmäiseksi patjaksi vaikkakin niitä nyt aika huokeaan hintaan käytettynä saakin.
Voin lämpimästi suositella leijaa kaikille, jotka haluavat parasta kevyeen keliin, mitä tällä hetkellä markkinoilla on tarjota. Old school hyppimiseen erittäin hyvä vehje!
haare
Advanced Member
 
Posts: 47
Joined: 6.8.2012 17:32

Re: Testissä Flysurfer sonic 2 (18m)

Postby haare » 15.2.2017 16:28

Päivitystä:
- Nyt on tullut enemmän verrattua tohon fr versioon. Iso ero on siinä, kuinka paljon leija antaa anteeksi käsittelyvirheitä. Eli sonic 2 pysyy ilmatäytteisenä, vaikka sitä vahvastikkin sakkaa. Sen sijaan FR helposti menettää siiven kärjeestä paineen ja ilmat, jos sitä sakkaa äkkikäännöksessä. Ongelma korostuu jos ajelee siellä tuulialueen yläpäässä eli keskinarut lyhyinä. Sen sijaan 2. versio ainakin tossa 18m koossa on käytännössä aina täynnä ilmaa vaikka kuski joutuisi välillä tekemään tiukkiakin käännöksiä.
- Kääntyy kokoonsa nähden käsittämättömän nopeasti suljetuksi patjaksi. Eihän tämä mikään pumppis ole, mutta jo pikkuhypyssä (2-3m) kerkeää leijan alastulossa downlooppaamaan, jolloin hyppykäännös onnistuu hyvällä vauhdilla alastulossa. Tiukan paikan tullen leijaa voi tässä tilanteessa myös täysin ongelmitta sakata alastulossa ja se sietää sen ongelmitta.
- Bridlenarut ovat todella ohuita ja jo kuukauden käytön jälkeen jäällä huomaa niissä alkavia rispaantumisia siellä täällä. Naruja joutunee kyllä vaihtamaan tiuhempaan kuin vanhoissa versioissa. Bridlet menevät helposti lenkille ja solmuun verrattuna vanhempiin speedeihin, joissa näin ei käytännössä koskaan käynyt.
- Eilen ekaa kertaa olin selvästi liian kovassa tuulessa leijan kanssa. 7ms tasaisessa tuulessa rupesi puskemaan aika kovaa alaspäin kun pohja oli erittäin liukas. Hyppyihin tuli varoenkin sen verran reilusti korkeutta (n. 3m). Leija käyttäytyi äärimmäisen vakaasti keskinarut minimipituudessa. Siiven kärjet pysyivät ilmatäytteisinä tiukissakin käännöksissä. Kokoiselleni sopiva tuulialue talvella se 3-6ms riippuen pohjan kitkasta.
haare
Advanced Member
 
Posts: 47
Joined: 6.8.2012 17:32


Return to Leijalautailu / Kiteboarding

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest